Syyrian ortodoksisen kirkon päämies Ignatius Aphrem II on kehottanut Ison-Britannian hallitusta poistamaan Syyrian vastaiset talouspakotteet, jotka hänen mukaansa ”pitkittävät viattomien siviilien kärsimyksiä”.
Hän esitti kommenttinsa brittiläisten parlamentaarikkojen, diplomaattien ja kansainvälisten uskonnollisten johtajien kanssa järjestetyssä humanitaarisessa verkkokonferenssissa ja sanoi: ”Nyt on kiistatonta, että näiden lamauttavien talouspakotteiden asettaminen on pahentanut Syyrian humanitaarista kriisiä. Ne rajoittavat vakavasti elintarvikkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja hengenpelastavien lääkkeiden saantia.”
Britannian entinen Syyrian-suurlähettiläs Peter Ford, joka osallistui konferenssiin, oli samaa mieltä: ”Ison-Britannian hallituksen on lakattava pelaamasta politiikkaa ihmisten elämillä”, hän sanoi.
Syyrian apostolinen nuntsius sanoi samalla, että Syyrian kansa on menettämässä toivonsa siitä, että rauha ja normaali elämä koskaan palaisi. ”Valitettavasti se, mikä on kuolemassa monien ihmisten sydämissä, on toivo”, kardinaali Mario Zenari sanoi 17. syyskuuta. Hän kertoi, että vaikka ”hauras aselepo” on johtanut pommitusten vähenemiseen, vallalla on ”köyhyyspommi”, joka aiheuttaa nälkää, aliravitsemusta ja tautien leviämistä.
Katolinen ja ortodoksinen kirkko tekevät voitavansa ”antaakseen toivon takaisin”, hän sanoi.
Toinen Lähi-idän prelaatti on varoittanut, että kristinusko siellä on alkanut näyttää ”uppoavalta laivalta”. Maroniittisen katolisen kirkon patriarkka, kardinaali Bechara Rai antoi lausunnon äskettäisessä ekumeenisessa kokouksessa, johon osallistui kristittyjä eri puolilta aluetta.
”Kovien tuulien ja aaltojen uhkaama laiva” symboloi kardinaali Rain mukaan ”todistavaa kirkkoa Lähi-idän maittemme merellä, jota vaivaavat konfliktien ja sotien, poliittisten, taloudellisten, rahoituksellisten ja toimeentulokriisien sekä koronaepidemian tuulet”.
Rai korosti monien kristittyjen vaikeaa asemaa Libanonissa Beirutin telakkaräjähdyksen jälkimainingeissa, joiden seurauksena 300 000 ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan ja jotka ovat aiheuttaneet lisää kaaosta jo ennestään vaikeuksissa olevassa taloudessa. Yli 50 prosenttia Libanonin asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella, ja jo ennen koronaviruspandemiaa työttömyysaste oli 25 prosenttia. Libanon sijoittui Transparency Internationalin vuoden 2019 Corruption Perceptions Index -indeksissä sijalle 137 180 kansakunnasta (180 on huonoin).